Vauvan koliikki: Ei vain normaalia itkua?
Oletus siitä, että koliikki on vain normaalin itkun ääripää, on kyseenalaistettu tutkimuksissa, jotka viittaavat siihen, että taustalla saattaa olla fysiologisia tekijöitä. Evoluution ja energiankulutuksen näkökulmasta on epäloogista, että vauvat itkisivät ilman syytä, koska itku on merkki vanhemmille siitä, että jokin on vialla. Evoluution kannalta turha itkeminen olisi haitallista, koska se kuluttaa jopa 20 kertaa rauhallista tilaa enemmän energiaa, joka voitaisiin paremmin käyttää kasvuun.
Sen sijaan, että itkun oletetaan olevan osa vauvan persoonallisuutta tai normaali kehitysvaihe, tulisi tunnistaa, että liiallinen itku on todennäköisesti hätäsignaali, joka viittaa epämukavuuteen tai fysiologisiin ongelmiin. Näin ollen koliikkia voidaan pitää jäävuoren huippuna, jonka alla piilee stressitila, joka johtuu neurofysiologisesta toimintahäiriöstä.
Muita merkkejä tästä stressitilasta ja epämukavuudesta ovat:
1. Epäsymmetrinen asento (C-kaari) ja pään asennon suosiminen jopa nukkuessa, mikä voi johtaa kehitykselliseen vino- tai lyhytkalloisuuteen
2. Hypertonisuus (liika lihasjäntevyys) ja liiallinen selän kaareutuminen
3. Yläkaularangan liike-/nivelepätoiminnallisuus, lihasjännitys ja takaraivon arkuus
4. Korkeat stressitasot ja stressin aiheuttama vireystila
5. Imetysvaikeudet
6. Ruoansulatusongelmat, kuten pulauttelu/refluksi ja suolen kouristukset, mahdollisesti ummetuksen tai suolen toimintahäiriöiden kanssa tai ilman niitä (1).
Miksi vauvat kokevat epämukavuutta?
On yhä enemmän todisteita siitä, että synnytystä edeltävät (antenataaliset) ja synnytykseen liittyvät (nataaliset) tekijät vaikuttavat merkittävästi vauvojen tuki- ja liikuntaelinten ärtyneisyyteen, ja niillä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia vastasyntyneeseen.
• Synnytystä edeltävät kohdunsisäiset rajoitukset
• Kohdunsisäisen paineen syihin kuuluvat lisääntynyt kireys äidin vatsan ja kohdun seinämissä.
• Tämä johtaa liikkumatilan rajoittumista, mikä saattaa haitata kasvavan vauvan liikkumista ja mahdollisesti edistää sikiön epämuodostumia.
• Synnytyksen aikaiset puristus- ja vetovoimat
• Dystokia (vaikea synnytys), pitkittynyt tai erittäin nopea synnytys, vauvan päähän kohdistuva paine, kierto ja yliojentuminen, sekä pihtien ja/tai imukupin käyttö, sekä hätäsektiossa sikiön ulosvetäminen painovoimaa vastaan, tai muut komplikaatiot.
• Näiden seurauksena vastasyntyneellä löytyy usein lantion vinoutta, rintakehän jäykkyyttä, lonkkanivelen epämuodostumia, tortikollista, asentoperäistä skolioosia, epäsymmetriaa ja vinokalloisuutta sekä solisluun murtumia.
• Lisäksi monet vauvat saattavat kärsiä mekaanisista rasituksista ja pehmytkudoksen vammoista, jotka ovat lievempiä ja mahdollisesti vähemmän ilmeisiä kuin edellä mainitut.
Kiropraktinen hoito vauvan tuki- ja liikuntaelinten häiriöiden varhaisessa havaitsemisessa ja hoidossa
• Kiropraktinen hoito keskittyy korjaamaan vauvan biomekaanisia ja tuki- ja liikuntaelinten ongelmia.
• Vauvat voivat omaksua tiettyjä asentoja helpottaakseen synnytyksestä johtuvia rasituksia.
• Pediatriset kiropraktikot kykenevät hyvin havaitsemaan ja hoitamaan sellaisia tiloja kuin KISS (kinematic imbalance due to suboccipital strain) ja IISMO (Irritable Infant Syndrome of Musculoskeletal Origin), sekä biomekaanisia epäsymmetrioita.
• Varhainen hoito on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan hyödyntää aivojen plastisuutta ennen kuin tuki- ja liikuntaelinten epämuodostumat muuttuvat poikkeavaksi motoriseksi toiminnaksi.
• Vauvat, joilla on tuki- ja liikuntaelinten toimintahäiriöitä, voivat kokea yliärtyneisyyttä (dysregulaatiota), jota voidaan lievittää selkärangan korjauksilla, mikä vähentää ärtyneisyyttä, häiriöitä autonomisessa hermostossa ja parantaa unta sekä vähentää itkua (2, 3).
Tutkimustuloksia
1. Tasapainoelimen säätelyhäiriö koliikkivauvoilla
• Tutkimukset viittaavat siihen, että koliikkivauvoilla on tasapainoelimen (vestibulaarisia) yliaktiivisuuden kliinisiä merkkejä, mikä voi johtua toimintahäiriöstä yläkaularangan alueella.
• Tasapainoelimen järjestelmää säätelevät yläkaularangan asentoaisti (proprioseptiikka) ja näköjärjestelmä. Kuitenkin vastasyntyneillä vauvoilla näköjärjestelmä ei vielä voi merkittävästi vaikuttaa, sillä katseen hallinta ja tasapaino-näköaisti refleksi ovat vielä kehittymättömiä. Tämän vuoksi tasapainoelimen säätely pienillä vauvoilla riippuu yläkaularangan asentoaistista.
• Tasapainoelimen yliaktiivisuus voi syntyä jopa lievästä, subkliinisestä neurologisesta epäjärjestyksestä. Tämä toimintahäiriö saattaa johtua kallonpohjalihasten jännityksestä, joka voi liittyä vauvan synnytyskokemukseen tai kehitysongelmiin.
• 120 koliikkivauvaa, joilla oli tasapainoelimen yliaktiivisuutta ja saivat hoitoa tähtäimenä rentouttaa kireitä kallonpohjalihaksia palauttaen normaalin asentoaistin proprioseptiivisen toiminnan, osoittivat merkittävästi vähemmän koliikin ja yliärtyneisyyden merkkejä hoidon jälkeen(1).
2. Vauvojen itku ja uni
• Useissa tutkimuksissa on havaittu merkittävää itkuajan vähenemistä ja unen parantumista vauvoilla, jotka saivat kiropraktista hoitoa.
• Vuonna 2012 tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa hoidetuilla vauvoilla itkeminen väheni merkittävästi viisi kertaa todennäköisemmin kuin hoitamattomilla vauvoilla (4).
• Eräs Cochrane-kirjaston katsaus osoitti, että kiropraktinen hoito vähensi itkua keskimäärin yli tunnin päivässä ja lisäsi uniaikaa (5).
• Kiropraktinen hoito näytti vähentävän itkuaikaa ja parantavan unta, vaikka vanhemmat oltiin sokaistu tutkimuksessa, eivätkä tienneet oliko vauva saanut hoitoa vai ei (6).
3. Koliikin/kiropraktisen hoidon pitkäaikaiset vaikutukset käyttäytymiseen
• Koliikkivauvoilla voi olla pitkittynyttä itkua, unihäiriöitä ja käyttäytymisongelmia, jotka voivat jatkua taaperoikään asti ja sitä pidemmälle. Tutkimukset viittaavat siihen, että näillä lapsilla on muita suurempi taipumus saada kiukkukohtauksia ja tunteiden säätelyn ongelmia.
• Vuoden 2009 tutkimuksessa taaperoilla, jotka olivat saaneet vauvoina kiropraktista hoitoa koliikkiin, oli vähemmän unihäiriöitä ja käyttäytymisongelmia, kuten kiukkukohtauksia, verrattuna taaperoihin, jotka eivät saaneet kiropraktista hoitoa vauvoina. Tämä viittaa kiropraktiikan mahdollisiin pitkäaikaisiin hyötyihin koliikki vauvoille (7).
Viitteet: (1) Hoeve J. Clinical evidence of vestibular dysregulation in colicky babies before and after chiropractic treatment vs. non-colicky babies. Front Pediatr. 2021 May 28;9:668457. (2) J. Miller. Cry babies: a framework for chiropractic care. Clinical Chiropractic. 2007. Oct: 139—146. (3) Kvitvaer BG, Miller J, Newell D. Improving our understanding of the colicky infant: a prospective observational study. J Clin Nurs. 2012 Jan;21(1-2):63-9. (4) Miller JE, Newell D, Bolton JE. Efficacy of chiropractic manual therapy on infant colic: a pragmatic single-blind, randomized controlled trial. J Manipulative Physiol Ther. 2012 Oct;35(8):600-7. (5) Dobson D, Lucassen PL, Miller JJ, Vlieger AM, Prescott P, Lewith G. Manipulative therapies for infantile colic. Cochrane Database Syst Rev. 2012 Dec 12;12:CD004796. (6) Browning, M R et al. Comparison of the short-term effects of chiropractic spinal manipulation and occipito-sacral decompression in the treatment of infant colic: A single-blinded, randomised, comparison trial. Focus on Alternative and Complimentary Therapies. 2010 Jun 14;12(1):9-10. (7) Miller JE, Phillips HL. Long-term effects of infant colic: a survey comparison of chiropractic treatment and nontreatment groups. J Manipulative Physiol Ther. 2009 Oct;32(8):635-8.
Tämänkertaisessa blogikirjoituksessa ViaVitalin osteopaatti Emmi Kaasalainen puhuu osteopatiasta ja millaisissa tilanteissa se on sopiva hoitomuoto.
Tunnistatko itsesi aktiiviseksi liikkujaksi? Voitko sanoa harrastavasti liikuntaa säännöllisesti? Mitä oikein tarkoittaa aktiiviliikkuja tai säännöllinen liikkuminen? Onko niille määritelmää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee 18–65 –vuotiaille kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa 1h15min viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja koordinaatiota ylläpitävää liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
’Kuin kävelisi pilven päällä!’
’Ihan kuin joku olisi vetänyt verhot silmien edestä!’
’Aivan kuin joku olisi ottanut repun selästä!’
Nämä ovat hyvin tyypillisiä kommentteja, kun otetaan hiukan epäuskoisena ensimmäisiä varovaisia askelia kiropraktisen hoidon jälkeen.
Tässä blogikirjoituksessa ViaVitalin kiropraktikko Simo Poutanen pohdiskelee omien valintojen vaikutusta omaan sekä lapsen terveyteen.
Mikä on passiivisuuden hinta?
Uusi vuosi koputtaa ovea ja vuosi 2020 tekee tuloaan. Monelle se tarkoittaa uuden vuoden lupauksia sekä uuden, usein terveellisemmän, elämäntyylin aloittamista.
Terveellisemmät elämäntavat tarkoittavat monille usein myös ruokavalion tarkastelua ja siivoamista.
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ruokavalion vaikutusta terveyteemme.
Ravintoneuvojamme Therese Österlund tarjoaa tiukan ravintopaketin, jolla voit vahvistaa immuniteettiasi. Jos taas olet jo sairastunut, tässä infopakkauksessa löytyvät ohjeet oikeaan ruokavalioon, joka buustaa paranemista.
Lisäksi Therese neuvoo, mitä ravintolisiä kannattaa suosia omassa ruokavaliossaan.
Jokaisen meistä täytyy hengittää elääksemme. Hengittämisen kuuluisi olla vaivatonta ja tapahtua ilman että siihen tarvitsee kiinnittää huomiota. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Tutustu kiropraktikkomme Jasminin blogikirjoitukseen ja siihen miten kiropraktiikka voi auttaa sinua hengittämään vaivattomammin ja sen myötä keventämään päivittäistä olemistasi.
ViaVitalin kiropraktikko Ilari Peltomäki on itse aktiivinen golfari ja tietää millaisia vaivoja pelaajille voi tulla.
Mutta tiesitkö että kiropraktiikka auttaa tehokkaasti moniin urheiluvaivoihin ja jopa tekee swingistä rennomman?
Lue Ilarin blogikirjoitus ja löydä kiropraktiikan hyödyt.
Onko sinulla joskus ollut jäykkä olo ja tuntuu kuin liikkuvuutesi ei riitä? Tällainen olo saattaa tulla kesken päivän askareiden tai urheilusuorituksen yhteydessä. Liikkuvuus tarkoittaa nivelten liikelaajuutta. Se on moniulotteinen konsepti ja on tärkeää ottaa huomioon kuinka esimerkiksi notkeus ja venyvyys ja stabiliteetti vaikuttavat liikkuvuuteesi. Liikkuvuudessakin on hyvä muistaa kultainen keskitie, koska liiallinen jäykkyys ja yliliikkuvuus voivat kummatkin aiheuttaa kiputiloja ja toimintakyvyn heikkenemistä.
Mikä tekee jostakin asiasta kiinnostavan ja persoonallisen? Mikä on se tekijä, joka erottaa tietyn asian muista vastaavista?
Vastaus on hyvä tarina.
Tarina ei ole nippu faktoja, jotka vetoavat järkeemme. Tarina on enemmänkin tunteisiimme vetoava selitys olemassaololle, joka maalaa mielikuvia.
Tarina voi olla lyhyt ja ytimekäs tai se voi olla pitkä ja polveileva, mutta se on aina erilainen.
Tämä on ViaVitalin tarina.
Selkäkipu on yleinen vaiva, josta kärsii noin neljäsosa aikuisväestöstä tälläkin hetkellä. Tämänkertainen blogikirjoitus käsitteleekin selkäkipua, sen syitä sekä vaikutuksia yhteiskuntaamme. Kirjoitus on julkaistu alunperin laajemmassa jakelussa kiropraktikoiden omalla, kiropraktikot.fi sivustolla:
Kärsitkö sinä tai joku tuttavasi migreenistä? Kun kohtaus tulee, ei pysty keskittymään mihinkään muuhun. Elämä pyörii päänsäryn hallitsemana valoa vältellen ja kohtauksen häviämistä odotellen. Usein särkylääkkeetkään eivät tunnu auttavan. Migreeninehkäisylääkkeillä taas tulokset ovat parhaimmillaankin keskimäärin kohtalaiset. Mikä neuvoksi?
Vanhuksille yksikin kompastuminen tai kaatuminen saattaa olla käänteentekevä asia elämässä. Blogissa käsitellään vanhusten hoitoa, ja sitä miksi hoidon tulisi painottua enemmän vammojen ennaltaehkäisyyn, kuin niiden hoitoon. Blogi on luettavissa kokonaisuudessaan kiropraktikot.fi sivustolta alla olevasta linkistä.
Jokaiselle kiropraktikolle tulee tilanne, kun vastaanottopöydän vieressä istuu ensimmäistä kertaa vastaanotolle tullut henkilö, joka kysyy klassisen kysymyksen: Kuinka monta kertaa pitää tulla vastaanotolle että tulee terveeksi. Tämä blogikirjoitus pyrkii avaamaan kysymyksen luonnetta.
Usein asiakkaitteni kanssa toimiessani painotan myös heidän omaa vastuutaan hoitosuunnitelman onnistumisen kannalta. Aktiivisella kehonhuollolla en tarkoita siis pelkästään venyttelyä tai jatkuvaa putkirullan päällä pyörittelyä tai ”heikon” lihaksen voimantason nostamista. Sillä mikäli pelkkä lihasvoima estäisi kipuja, ei vastaanotollani kävisi ollenkaan urheilijoita tai muuten vain voimakkaita ihmisiä.
Terveys arvostetaan usein korkealle, kun listataan itselle tärkeitä asioita. Kun ihminen on aina ollut perusterve, otetaan se kuitenkin usein itsestäänselvyytenä. Terveyttä ajatellaan usein vasta kun se menetetään.
Kiropraktikko Simo Poutanen ViaVitalista oli haastateltavana Radio Novan, Voicen ja Iskelmän verkkosivuilla. Haastattelu julkaistaan nyt blogikirjoituksen muodossa ViaVitalin omilla verkkosivuilla. Aiheet on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä puhutaan miten selkää kannattaa hoitaa, toisessa keskitytään selkäkivun mahdollisiin vaaranmerkkeihin ja kolmannessa neuvotaan mitä kannattaa ottaa huomioon kiropraktikon hoitoon hakeutuessa.
”Mitä, voiko lapsiakin hoitaa?” on monen innostunut reaktio kun kerron työstäni ja sen monipuolisuudesta. Kyllä, lapsia voi ja kannattaa ehdottomasti hoitaa! Moni ei tule ajatelleeksi, että vauvoilla ja lapsilla on samat lihakset ja nivelet kuin aikuisillakin, ja heillekin saattaa tulla tuki- ja liikuntaelimistön ongelmia.
Alaselkäkivut ovat tutkitusti yleisin syy, jonka takia ihmiset hakeutuvat kiropraktikolle. Eri arvioiden mukaan 60–90 prosenttia ihmisistä kärsii alaselkäkivuista jossain elämänsä vaiheessa. Alaselkäkivun aiheuttajia on lukuisia, kivut saattavat aiheutua esimerkiksi lihaksista, nivelistä, luustosta tai nivelten tukirakenteista. Oireet voivat olla myös hermoperäisiä, sisäelinperäisiä tai esimerkiksi vakavan patologian kuten kasvaimen aiheuttamia.
